Logo [Lounakirjastot]
 
 
 
 
  • In English
  • Suomeksi
 

KIRJASTOTOIMINTAA FORSSASSA VUODESTA 1866

Forssan kirjastotalo Wahreninkadun ja Loimijoen välissä Forssan Kehräämöalueella on entinen karhekehräämörakennus. Se on rakennettu useassa eri vaiheessa vuosien 1874-1963 aikana. Rakennus siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1982 koko Kehräämöaluetta koskevan kaupan yhteydessä. Karhekehräämö saneerattiin pääasiassa kirjaston käyttöön vuosien 1986-87 aikana. Rakennussuunnittelusta vastasi kaupunginarkkitehti Yrjö Mykkänen ja sisustussuunnittelusta Ab Studio Knorring Oy Helsingistä.

Forssan tehtaitten työväen yhteinen lainakirjasto

Forssan tehdasyhdyskunta sai oman kirjaston, kun ns. tehtaankirjasto aloitti toimintansa 1866. Kirjastoa pidettiin avoinna joka lauantai kolmen tunnin ajan. Ensimmäiset viisi vuotta kirjastoa hoiti kehräämön työnjohtaja Johan Ahlstedt. Varat kirjaston perustamiseen saatiin lahjoituksina. Kirjaston tärkein tukija oli Forssa Oy ja sen perustaja, johtaja Axel Wilhelm Wahren.  Rahalahjoituksensa lisäksi Wahren antoi kirjastoa varten tarpeelliset välineet, huoneen, valon ja lämmön. Myös Wahrenin jo aiemmin tehtaalle hankkimat kirjavarat yhdistettiin korjattuina uuteen kirjastoon.

Myös sanomalehtien hankkimista ja niiden lukemista edistämään perustettu  tehtaan ns. lukuyhtiö päätettiin yhdistää kirjastoon. Toinen lukutupa toimi Forssan tehtaalla ja toinen Viksbergin tehtaalla. Lukusalit olivat  avoinna joka päivä.

Uusia kehitysmahdollisuuksia tehtaankirjasto ja lukutupa saivat, kun ne 1880-luvulla sijoitettiin yhtiön suureen hotellirakennukseen. Kirjasto olikin tiettävästi maaseudun kirjastoista suurin vuonna 1889. Sen kokoelmissa oli 1098 suomenkielistä ja 522 ruotsinkielistä teosta. Lainauksia oli 6 484.

Tehtaankirjasto sai uudet tilat vuonna 1900 valmistuneesta seuratalosta, jossa sijaitsi kirjaston ja lukusalin lisäksi tilava voimistelusali, näyttämö ja käsityöhuone. Talo tunnettiin Kirjastotalon nimellä aina vuoteen 1930, jolloin sen nimi muutettiin Kerholaksi. 1900-luvun alussa tehtaankirjasto eli uusissa tiloissa voimakasta kehityksen kautta, jonka mahdollisti kirjastotalon ison salin vuokratulot, jotka osoitettiin kirjastolle.


Tehtaankirjasto
Forssan Kirjastotalossa.
Kuva: Forssan museo.


Säästöpankin talossa
vv. 1923-25.
Kuva: Forssan museo.


Aleksanterin koululla
vv. 1925-28.
Kuva: Forssan museo.

Kunnallisen kirjastotoiminnan alkaminen

Forssan tehtaitten työväen yhteisen lainakirjaston uudet tilat ja laaja kokoelma herättivät kiinnostusta myös Forssan emäpitäjässä Tammelassa, jossa kunnallinen kirjastotoiminta oli alkanut vuonna 1860. Vuonna 1912 neuvoteltiinkin mahdollisuudesta, että Forssaan perustettava kantakirjasto voisi toimia Kirjastotalossa ja voisi saada pohjakokoelmakseen tehtaankirjaston kokoelman. Näin ei kuitenkaan käynyt. Forssan kantakirjasto aloitti toimintansa vuonna 1913 ja se toimi Tammelan kunnallistoimiston etuhuoneessa Hämeentien varrella. Kirjoja oli parisensataa. Forssa irtautui vuonna 1923 Tammelasta ja muuttui samalla kauppalaksi. Kunnallinen kirjastotoiminta ei paljoa muuttunut. Kirjasto kuitenkin muutti tässä yhteydessä Säästöpankin taloon, sen jälkeen vuonna 1925 Aleksanterin koululle.

Tehtaankirjasto jatkoi toimintaansa kunnallisen kirjastotoimen rinnalla vuoteen 1927 saakka. Tuolloin oli tultu tilanteeseen, että kunnallisen kirjastotoimen suosio ja kokoelmat olivat sillä tasolla , että
tehtaankirjasto oli menettänyt merkityksensä. Tehtaankirjasto lopetti toimintansa ja sen kokoelma lahjoitettiin Forssan kauppalankirjastolle. Tästä kokoelmasta on Forssan kaupunginkirjastossa erillisenä arkistokokoelma jäljellä vielä 692 nidettä.

Vuonna 1928 kirjasto muutti kauppalantaloon, jossa toimi aina vuoteen 1953 asti. Tuona aikana otettiin kirjakaappien tilalle käyttöön mm. avohyllyt ja aakkosjärjestys, aukioloaikaa lisättiin 8 tuntiin viikossa, uusittiin johtosääntöä ja perustettiin Kalsuun lainausasema.


Kauppalantalo.
Kuva: Forssan kaupunki.


Keskuskoulu.
Kuva: Forssan kaupunki.


Karhekehräämö v. 1987.
Kuva: Forssan kaupunki.

Vuonna 1954 kirjasto muutti kauppalantalon 60 m2 huoneesta uusiin 222,5 m2 tiloihin, jotka sijaitsivat uudessa keskuskoulun rakennuksessa Koulukadun varrella. Muutto oli pitkään odotettu ja lainausmäärät kaksinkertaistuivat. Forssan kuntamuoto muuttui 1964 kaupungiksi. Se kohdisti kirjastotoimintaankin uusia odotuksia. Niihin vastattiin perustamalla siirtokokoelmia, aloittamalla satutunti- ja kirjallisuuspiiritoiminta sekä järjestämällä kirjallisuusmatineoita. Kirjastoautotoiminta alkoi vuonna 1973, jolloin sivukirjastot ja lainausasemat lakkautettiin.

Kirjasto toimi Keskuskoululla aina vuoteen 1987 asti, jolloin nykyiset Kehräämöalueen tilat otettiin käyttöön. Kehräämön tiloihin muutettaessa otettiin käyttöön myös kaupunginkirjaston ensimmäinen atk-järjestelmä. Kirjastoauto on uusittu vuosina 1989 ja 2006.

 
Sivua muokattu: 13.11.2015