Logo [Lounakirjastot]
kassit.jpg
 
 
 
 
  • In English
  • Suomeksi
 

Kirjasto vinkkaa

 

pyhan-trifonin-aarre-kuva.jpg

Nimi: Pyhän Trifonin aarre
Tekijä: Kemppi, Usko
Julkaisuvuosi: 1947
Kategoria: Nuorten kirjat

 
 

Petsamon lumoissa

Yrittäessäni muistella mieleen painuneita kaunokirjallisia lukukokemuksiani ongelmaksi muodostuu lähinnä runsaudenpula.

Miten valita eri aikoina luetuista,eri perustein antoisista tai kiinnostavista teoksista jokin erityinen muita merkittävämpi kohde? Helpointa on suunnata katse varhaiseen ja samalla monin tavoin tekemisiini vaikuttaneeseen kirjaan.

Sain vuonna 1950 lahjaksi Usko Kempin kirjoittaman poikien seikkailukirjan ”Pyhän Trifonin aarre”. Se oli ilmestynyt vuonna 1947 Poikien sinisen sarjan 18. niteenä. Kirjan tarina sinänsä on tyypillinen nuorille suunnattu puhdasoppinen seikkailukertomus, tapahtumat ajoittuvat touko- kesäkuun vaihteeseen vuonna 1941 paikkana Petsamo, josta kirjan alkusanoissa todetaan ”Meillä oli kerran kaukana laajan Lapin takana ihmeellinen maa, Petsamo…. Siellä ylhäällä karttamme huipulla on ihana, alati aurinkoinen kesä… ja siellä on alati auringoton talvi… jolloin revontulet palavat kuin jättiläishiisien ilotulitus.”.

Enemmän kuin kirjan kuvaama seikkailu, Petsamon Pyhän Kolminaisuuden luostarin perustajan munkki Trifonin 1500-luvulla piilottamaksi uskotun aarteen etsinnän vaiheet, minuun vaikutti tekstiin sisältyvä Petsamon maan, luonnon, miljöön ja asukkaiden elämänmenon kuvaus. ”Elämää juoksuhaudoissa” -valssin sanoittajana tunnettu monipuolinen musiikkimies, säveltäjä ja näytelmäkirjailija Usko Kemppi(vuoteen 1943 Hurmerinta) palveli jatkosodan aikana JR 14:n riveissä mm. Petsamossa, joten arktisen luonnon, pohjoisen ilmaston, yöttömän yön, Jäämeren myrskyjen ja kolttien kuin Lapin lentojätkien elintapojenkin omintakeisuus oli hänelle tuttua.

”Pyhän Trifonin aarre” – kertomus tartutti minuun jonkin käsittämättömän kaipuun tietää enemmän Petsamosta. Ryhdyin hankkimaan aluetta ja aihetta käsittelevää kirjallisuutta ja vuosien saatossa kokoelma karttui melko kattavaksi. Myös kaipuu nähdä ja kokea Petsamo omin silmin eli pitkään. Eihän se onnistunut vuosikymmeniin, Neuvostoliitto ei halunnut vieraita näkemään mitä sotilaallisesti ja teollisesti tärkeällä pohjoisella nurkalla tapahtui. Vasta 1980-luvun lopulla toiveeni toteutui, kiitos neuvostoliittolaisten elokuva- ja televisioalalla toimineiden ystävieni avun. Näky ei ollut kaunis, ihmisen ahneus tuhoaa kauniinkin luonnon.

Vaikka Usko Kempin kuvaamaa romanttista Petsamoa ei enää ollut, oli sen historia vielä jäljellä. Vuonna 1994 julkaisemassani ”Karjalan luostarit” kokoomateoksessa on Petsamon Pyhän Kolminaisuuden luostarin vaiheiden kuvauksella merkittävä rooli. Sitä kirjoittaessani ilahduin todetessani, miten hyvin Kemppi oli tämänkin osa-alueen tuntenut ja omassa kirjassaan kuvannut.

Vuonna 1996 kirjoitin kirjan ”Petsamo. Kaunis ja karupohjoinen maa”,joka on kuvaus alueen vaiheista sen ollessa osa Suomea. Keisari Aleksanteri II luovutti Petsamon Suomelle vuonna 1864, mutta lopulta Suomi sai sen haltuunsa vasta 1920. Neuvostoliitoksi nimitetylle Venäjälle Petsamo palautui vuonna 1944.

Kolmannen kerran palasin omissa teksteissäni Petsamoon vuonna 2008 kirjoittaessani Merenkulkuhallituksen jäänsärkijä/matkustajalaiva ”Suursaaren” vaiheista kirjassani ”Suomenlahdelta Petsamoon”. Rauhanvuosina itäisen Suomenlahden yhteysaluksena toiminut ”Suursaari” komennettiin vuosiksi 1941 – 1943 Petsamoon avustamaan Liinahamarin sataman liikennettä. Laiva saapui keskelle arktista pimeyttä tammikuun 1941 alussa ja joutui heti keskelle sitä Liinahamarin, Parkkinan ja Trifonan satamien purku-, siirto- ja lastaushyörinää, jota Usko Kemppikin kirjassaan kuvasi. Jälleen näin miten Usko Kemppi oli omassa tekstissään asiantuntevasti havainnollistanut ainoan tuohon aikaan toimineen Suomen ulkomaankaupan sataman toiminnan.

Siitä kun ensimmäisen kerran luin ”Pyhän Trifonin aarteen” on nyt kulunut 67 vuotta. Se on mielestäni edelleenkin hyvä ja lukemisen arvoinen seikkailukertomus – ja luonnonkuvaus, minulle se oli portti pohjoiseen.

Risto Anttila
Risto Anttila on humppilalainen kirjailija, joka on tutkinut perusteellisesti Suomen toisessa maailmansodassa Neuvostoliitolle luovuttamien alueiden, etenkin Suomenlahden ulkosaarten, paikallishistoriaa. Hän on myös kirjoittanut useita luovutettujen alueiden paikallishistoriaa käsitteleviä teoksia.

 

suomi100-vinkit.jpg

Suomi 100
Louna-kirjastojen kokoamat itsenäisyyden ajan kirjallisuuden lukijavinkit ovat osa Suomi 100 -ohjelmaa.

 
 

« Takaisin
« Kaikki Suomi 100 -kirjavinkit

 
Sivua muokattu: 14.03.2018